1. Lue esseen arviontikriteerit
ARVIOINTIKRITEERIT JA PISTEYTYSOHJE
Otsikko
- On otsikko - 1p
- Ei otsikkoa - 0p
Johdanto
- On hyvä johdanto - 2p
- On jonkinlainen johdanto, mutta ehkä liian pitkä tms. 1p
- Ei johdantoa, teksti vain alkaa 0p
Kappalejako
- On onnistunut kappalejako 2p
- On jonkinlainen kappalejako, mutta jotkut kappaleet esim. liian pitkiä tai lyhyitä 1p
- Ei kappalejakoa 0p
Kirjakieli
- Teksti on kokonaisuudessaan hyvää ja selkää kirjakieltä 2p
- Teksti on enimmäkseen kirjakieltä, mutta sisältää muutamia puhekielisyyksiä tai kielessä muuten korjattavaa 1p
- Teksti on puhekielinen 0p
Asiasisällön määrä
- Sisältöä on sopivasti eli riittävästi, mutta ei esim. liian seikkaperäisiä juoniselostuksia 2p
- Sisältöä on kohtuullisesti, mutta enemmänkin voisi olla 1p
- Sisältöä on liian vähän 0p
Asiasisällön laatu
- Anna 1p jokaisesta kohdasta, jossa on liitetty yhteen Romeo ja Julia ja tragedian piirteet
Lopetuskappale
- Tekstissä on hyvä lopetuskappale 2p
- Tekstissä on jonkinlainen lopetuskappale 1p
- Lopetus puuttuu, teksti vain loppuu, kun kirjoittaja ei ole keksinyt enempää kirjoitettavaa 0p
2. Lue esimerkkiessee ja arvioi ja pisteytä se yllä olevia kriteereitä käyttäen
Romeon ja Julian traagiset piirteet
Romeo ja Julia on kuuluisan näytelmäkirjailija William Shakespearen kirjoittama tragedia, jonka uskotaan syntyneen noin vuosina 1591-1595. Näytelmä sijoittuu Veronaan ja sen keskiössä ovat rakastavaiset Romeo Montague ja Julia Capulet, joiden sukujen välillä riehuu sukuviha. Murhenäytelmässä on käytetty Liebestod-motiivia, joka yhdistää rakkauden ja kuoleman toisiinsa.
Romeo ja Julia on tragedialle tyypillisellä tavalla täynnä murheellisia tapahtumia. Sukujen taistelussa kuolee kumpienkin sukujen osapuoli, kuten Julian serkku Tybalt ja Romeon paras ystävä Mercutio. Rakastavaisten ollessa erossa toisistaan, välittyy heidän ikävänsä ja tuskansakin selvästi katsojalle. Se tuokin ilmi yhden tragedian piirteistä: hahmot ovat katsojalle helposti samaistuttavia - eivät jumalia tai ylimyksiä. Yleisö elää hahmojen tunteet itsekin.
Tragedia muodostaa juonellisen kokonaisuuden, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Romeon ja Julian alussa kerrotaan ajasta ennen kuin päähenkilöt kohtaavat toisensa, kuten sukujen välisistä kiistoist, sekä Capuletien juhlista, joissa Romeo ja Julia kohtaavat ensimmäisen kerran. Näytelmän keksikohta alkaa Romeon ja Julian rakastumisesta ja kuuluisasta parvekekohtauksesta. Heti seuraavana päivänä Romeo ja Julia avioituvat Veli Lorenzon kammiossa. Keskikohtaan kuuluu myös Romeon ja Julian serkun Tybaltin tappelu, jossa Tybalt ja Mercutio kuolevat. Tämän seurauksena Romeo ajetaan maanpakoon. Sillä välin Julian vanhemmat päättävät laittaa hänet avioitumaan kreivi Parisin kanssa. Julia kertoo kuitenkin Veli Lorenzolle mielummin kuolevansa kuin naivansa Parisin. Lorenzo antaa Julialle vahvaa yrttijuomaa, joka vaivuttaa hänet sikeään uneen ja muut luulevat hänen olevan kuollut. Julian herättyä hautaholvista Romeon on määrä olla hänen luonaan ja he voisivat karata yhdessä.
Näytelmän lopun alkaessa kaikki menee kuitenkin totaalisesti pieleen. Lopussa näkyy selvästi tragedialle tyypillinen piirre eli traaginen erehdys (hamartia). Veli Lorenzon Romeolle lähettämä sana ei koskaan saavu perille ja Romeo saa omalta palvelijaltaan tiedon, että Julia on kuollut. Romeo kiiruhtaa Julian hautaholviin ja juo myrkkyä., sillä ei tahdo elää ilman rakastettuaan. Romeon lausuessa viimeisiä sanojaan Julia herää yrttijuoman vaikutuksesta ja löytää viereltään kuolleen Romeon. Surun murtamana Julia tappaa itsensä Romeon tikarilla. Nuorten rakastavaisten surullisen kohtalon kuultuaan sukujen välille laskeutuu viimeinkin rauha. Useinmiten tragedian tapahtumat sijoittuvat vain yhden päivän ajalle, mutta eivät Romeon ja Juliankaan tapahtumat vie paria päivää kauempaa.
Romeo ja Julia on edelleen maailman kuuluisin rakkaustarina. Syy siihen, että näytelmä on säilynyt kansakuntien sydämissä on sen ihmisläheisyydessä. Hahmojen kärsimykset koskettavat katsojaa syvästi. Vaikka loppu onkin surullinen, on siinä jollakin tapaa ripaus toivoakin. Kenties Romeo ja Julia saavat kuoleman jälkeen olla ikuisesti yhdessä? Näytelmän teemahan on tragedian ohella ikuinen rakkaus.
Myrsky Virmavirta 7C
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti