Apua tarinan kirjoittajalle

Linkki Pinterest-kansioon, jossa apua ja ideoita tarinan kirjoittajille

Esseevastaus

Videolla selitetään, miten kirjoitetaan hyvä esseevastaus

Tässä samat ohjeet kirjallisesti

• Muista otsikko
• Kirjoita alkuun johdantokappale, jossa johdattelet aiheeseen ja kerrot pari yleistä ja olennaista asiaa aiheesta
• Muista kappalejako
• Kirjoita kirjakieltä ja kokonaisin lausein
• Muista lopetuskappale. Lopetus voi olla esimerkiksi pieni tiivistelmä kaikkein olennaisimmista asioista

Esseen arviointikriteerit

Otsikko	On otsikko - 1p Ei otsikkoa - 0p
Johdanto	On hyvä johdanto - 2p On jonkinlainen johdanto, mutta ehkä liian pitkä tms. 1p Ei johdantoa, teksti vain alkaa 0p
Kappalejako	On onnistunut kappalejako 2p On jonkinlainen kappalejako, mutta jotkut kappaleet esim. liian pitkiä tai lyhyitä 1p Ei kappalejakoa 0p
Kirjakieli	Teksti on kokonaisuudessaan hyvää ja selkää kirjakieltä 2p Teksti on enimmäkseen kirjakieltä, mutta sisältää muutamia puhekielisyyksiä 1p Teksti on puhekielinen 0p
Asiasisällön määrä	Sisältöä on sopivasti eli riittävästi, mutta ei esim. liian seikkaperäisiä juoniselostuksia 2p Sisältöä on kohtuullisesti, mutta enemmänkin voisi olla 1p Sisältöä on liian vähän 0p
Asiasisällön laatu	Anna 1p jokaisesta kohdasta, jossa on liitetty yhteen Monte Kriston kreivi ja romantiikan piirteet
Lopetuskappale	Tekstissä on hyvä lopetuskappale 2p Tekstissä on jonkinlainen lopetuskappale 1p Lopetus puuttuu, teksti vain loppuu, kun kirjoittaja ei ole keksinyt enempää kirjoitettavaa

Esimerkkiessee ja arviointi 2 - Romeon ja Julian traagiset piirteet

Lue vastaus ja arvioi se. Katso sen jälkeen opettajan arviointi ja vertaa sitä omaasi.

ARVIOINTIKRITEERIT JA PISTEYTYSOHJE

Otsikko

• On otsikko - 1p
• Ei otsikkoa - 0p

Johdanto

• On hyvä johdanto - 2p
• On jonkinlainen johdanto, mutta ehkä liian pitkä tms. 1p
• Ei johdantoa, teksti vain alkaa 0p

Kappalejako

• On onnistunut kappalejako 2p
• On jonkinlainen kappalejako, mutta jotkut kappaleet esim. liian pitkiä tai lyhyitä 1p
• Ei kappalejakoa 0p

Kirjakieli

• Teksti on kokonaisuudessaan hyvää ja selkää kirjakieltä 2p
• Teksti on enimmäkseen kirjakieltä, mutta sisältää muutamia puhekielisyyksiä tai kielessä muuten korjattavaa 1p
• Teksti on puhekielinen 0p

Asiasisällön määrä

• Sisältöä on sopivasti eli riittävästi, mutta ei esim. liian seikkaperäisiä juoniselostuksia 2p
• Sisältöä on kohtuullisesti, mutta enemmänkin voisi olla 1p
• Sisältöä on liian vähän 0p

Asiasisällön laatu

• Anna 1p jokaisesta kohdasta, jossa on liitetty yhteen Romeo ja Julia ja tragedian piirteet

Lopetuskappale

• Tekstissä on hyvä lopetuskappale 2p
• Tekstissä on jonkinlainen lopetuskappale 1p
• Lopetus puuttuu, teksti vain loppuu, kun kirjoittaja ei ole keksinyt enempää kirjoitettavaa 0p

Opettajan arviointi

Esimerkkiessee ja arviointi 1 - Romeon ja Julian traagiset piirteet

1. Lue esseen arviontikriteerit

ARVIOINTIKRITEERIT JA PISTEYTYSOHJE

Otsikko

• On otsikko - 1p
• Ei otsikkoa - 0p

Johdanto

• On hyvä johdanto - 2p
• On jonkinlainen johdanto, mutta ehkä liian pitkä tms. 1p
• Ei johdantoa, teksti vain alkaa 0p

Kappalejako

• On onnistunut kappalejako 2p
• On jonkinlainen kappalejako, mutta jotkut kappaleet esim. liian pitkiä tai lyhyitä 1p
• Ei kappalejakoa 0p

Kirjakieli

• Teksti on kokonaisuudessaan hyvää ja selkää kirjakieltä 2p
• Teksti on enimmäkseen kirjakieltä, mutta sisältää muutamia puhekielisyyksiä tai kielessä muuten korjattavaa 1p
• Teksti on puhekielinen 0p

Asiasisällön määrä

• Sisältöä on sopivasti eli riittävästi, mutta ei esim. liian seikkaperäisiä juoniselostuksia 2p
• Sisältöä on kohtuullisesti, mutta enemmänkin voisi olla 1p
• Sisältöä on liian vähän 0p

Asiasisällön laatu

• Anna 1p jokaisesta kohdasta, jossa on liitetty yhteen Romeo ja Julia ja tragedian piirteet

Lopetuskappale

• Tekstissä on hyvä lopetuskappale 2p
• Tekstissä on jonkinlainen lopetuskappale 1p
• Lopetus puuttuu, teksti vain loppuu, kun kirjoittaja ei ole keksinyt enempää kirjoitettavaa 0p

2. Lue esimerkkiessee ja arvioi ja pisteytä se yllä olevia kriteereitä käyttäen

Romeon ja Julian traagiset piirteet

Romeo ja Julia on kuuluisan näytelmäkirjailija William Shakespearen kirjoittama tragedia, jonka uskotaan syntyneen noin vuosina 1591-1595. Näytelmä sijoittuu Veronaan ja sen keskiössä ovat rakastavaiset Romeo Montague ja Julia Capulet, joiden sukujen välillä riehuu sukuviha. Murhenäytelmässä on käytetty Liebestod-motiivia, joka yhdistää rakkauden ja kuoleman toisiinsa.

Romeo ja Julia on tragedialle tyypillisellä tavalla täynnä murheellisia tapahtumia. Sukujen taistelussa kuolee kumpienkin sukujen osapuoli, kuten Julian serkku Tybalt ja Romeon paras ystävä Mercutio. Rakastavaisten ollessa erossa toisistaan, välittyy heidän ikävänsä ja tuskansakin selvästi katsojalle. Se tuokin ilmi yhden tragedian piirteistä: hahmot ovat katsojalle helposti samaistuttavia - eivät jumalia tai ylimyksiä. Yleisö elää hahmojen tunteet itsekin.

Tragedia muodostaa juonellisen kokonaisuuden, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Romeon ja Julian alussa kerrotaan ajasta ennen kuin päähenkilöt kohtaavat toisensa, kuten sukujen välisistä kiistoist, sekä Capuletien juhlista, joissa Romeo ja Julia kohtaavat ensimmäisen kerran. Näytelmän keksikohta alkaa Romeon ja Julian rakastumisesta ja kuuluisasta parvekekohtauksesta. Heti seuraavana päivänä Romeo ja Julia avioituvat Veli Lorenzon kammiossa. Keskikohtaan kuuluu myös Romeon ja Julian serkun Tybaltin tappelu, jossa Tybalt ja Mercutio kuolevat. Tämän seurauksena Romeo ajetaan maanpakoon. Sillä välin Julian vanhemmat päättävät laittaa hänet avioitumaan kreivi Parisin kanssa. Julia kertoo kuitenkin Veli Lorenzolle mielummin kuolevansa kuin naivansa Parisin. Lorenzo antaa Julialle vahvaa yrttijuomaa, joka vaivuttaa hänet sikeään uneen ja muut luulevat hänen olevan kuollut. Julian herättyä hautaholvista Romeon on määrä olla hänen luonaan ja he voisivat karata yhdessä.

Näytelmän lopun alkaessa kaikki menee kuitenkin totaalisesti pieleen. Lopussa näkyy selvästi tragedialle tyypillinen piirre eli traaginen erehdys (hamartia). Veli Lorenzon Romeolle lähettämä sana ei koskaan saavu perille ja Romeo saa omalta palvelijaltaan tiedon, että Julia on kuollut. Romeo kiiruhtaa Julian hautaholviin ja juo myrkkyä., sillä ei tahdo elää ilman rakastettuaan. Romeon lausuessa viimeisiä sanojaan Julia herää yrttijuoman vaikutuksesta ja löytää viereltään kuolleen Romeon. Surun murtamana Julia tappaa itsensä Romeon tikarilla. Nuorten rakastavaisten surullisen kohtalon kuultuaan sukujen välille laskeutuu viimeinkin rauha. Useinmiten tragedian tapahtumat sijoittuvat vain yhden päivän ajalle, mutta eivät Romeon ja Juliankaan tapahtumat vie paria päivää kauempaa.

Romeo ja Julia on edelleen maailman kuuluisin rakkaustarina. Syy siihen, että näytelmä on säilynyt kansakuntien sydämissä on sen ihmisläheisyydessä. Hahmojen kärsimykset koskettavat katsojaa syvästi. Vaikka loppu onkin surullinen, on siinä jollakin tapaa ripaus toivoakin. Kenties Romeo ja Julia saavat kuoleman jälkeen olla ikuisesti yhdessä? Näytelmän teemahan on tragedian ohella ikuinen rakkaus.

Myrsky Virmavirta 7C

3. Katso opettajan arvio esseestä ja vertaa sitä omaan arviointiisi

Opettajan arvio

Essee aiheesta Romeon ja Julian traagiset piirteet

 Edit 0 5…

Tehtävä

1. Tee muistiinpanot Romeosta ja Juliasta. Voit kirjoittaa muistiinpanoihisi esimerkiksi seuraavat asiat:

• Kuka näytelmän on kirjoittanut ja milloin?
• Onko kirjailija kirjoittanut muita samantyyppisiä näytelmiä?
• Kerro juonesta tiiviisti
• Kerro päähenkilöistä
• Mikä on mielestäsi näytelmän teema tai sanoma?

2. Romeo ja Julia on tragedia. Alla on muistiinpanot tragediasta. Lue muistiinpanot ja mieti miten muistiinpanoissa luetellut tragedian piirteet näkyvät tai ovat näkymättä Romeossa ja Juliassa.

3. Kirjoita esseevastaus aiheesta: Romeon ja Juliantraagiset piirteet. Jos et vielä muista, miten esseevastaus kirjoitetaan, kertaa ohjeet esseevastauksen pääsivulta. Pääset sinne tästä.

Tiivistelmä

HUOM! Muista myös otsikoida tekstisi. Tiivistelmän otsikko yleensä kertoo, että kyseessä on tiivistelmä sekä sen, mikä on pohjateksti. Otsikko voi siis olla esimerkiksi: "Tiivistelmä Annika Suomisen artikkelista Viestinnän eettisiä kysymyksiä."

Muista kirjoittaa yhtenäinen teksti! Hyvää tiivistelmää ei synny siten, että kopioit siihen peräkkäin joukon toisistaan irrallisia kohtia. Ei kannata kirjoittaa tiivistelmään mitään, minkä merkitystä ei ymmärrä. Sinun pitää siis tiivistelmääkin tehdessäsi ymmärtää, mitä kirjoitat ja miten asiat liittyvät yhteen. Sinun tiivistelmästäsi pitää tulla sellainen, että lukija helposti ymmärtää, mistä on kyse, vaikka ei olisi alkuperäistä tekstiä lukenutkaan.

Tehtävä

1. Etsi teksti, josta teet tiivistelmän. Hyviä tekstejä löytyy esimerkiksi Tiede-lehden sivuilta. Valitse riittävän pitkä teksti tiivistettäväksi.
2. Tee tiivistelmä yllä olevien ohjeiden avulla. Sopiva pituus tiivistelmällesi on noin 100-200 sanaa.
3. Arvioi tiivistelmäsi. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

• Onko tekstissä otsikko?
• Onko tekstissä kappalejako? Pitäisikö olla?
• Onko tiivistelmässä esittetty tärkeimmät asiat?
• Onko mukana sivuseikkoja?
• Onko kieli sujuvaa ja helposti ymmärrettävää hyvää yleiskieltä?

Mielipidekirjoitus

EROTA FAKTAT MIELIPITEISTÄ

Faktan tunnistaa siitä, että sen pystyy todistamaan oikeaksi. Esimerkiksi väite Energiajuomat ovat epäterveellisiä on fakta, koska on tutkimuksia, jossa väite todistetaan oikeaksi. Sen sijaan Energiajuomien myynti pitäisi lopettaa, on mielipide.

VAKUUTTAVAT PERUSTELUT

• Vetoa tutkimuksiin, asiantuntijoihin ja yleiseen mielipiteeseen.
• Vetoa syihin ja seurauksiin, hyviin ja huonoihin puoliin.
• Vetoa tapaan, historiaan, asian yleisyyteen tai uutuuteen.
• Käytä perusteluina omia kokemuksiasi ja havaintojasi.
• Vertaa vastaavaan asiaan.
• Vertaa hyvinä pidettyihin asioihin

HYVÄN MIELIPIDEKIRJOITUKSEN TUNTOMERKKEJÄ

Mielipidekirjotiuksella pyritään paitsi ilmaisemaan oma mielipide myös vaikuttamaan lukijoihin. Tekstin pitää olla niin vakuuttava, että lukija, joka on asiasta eri mieltä, vaihtaa mielipidettä.

• Tekstissä on otsikko joka houkuttelee lukemaan.
• Tekstissä on hyvä rakenne. Teksti alkaa johdannolla, jossa esittellään käsiteltävä asia ja kuvataan sitä jotenkin (esim. kerrotaan taustaa tai esimerkki).
• Kirjoittajan mielipide on esitetty selvästi.
• Perustelut ovat monipuolisia ja vakuuttavia.
• Myös vastanäkemykset on huomioitu
• Teksti sisältää mahdollisesti myös ratkaisuehdotuksen havaittuun ongelmaan.
• Teksti päättyy hallitusti lopetuskappaleeseen.
• Teksti on luontevaa ja sujuvaa tekstiä, jota lukijan on helppo lukea. (mm. lauserakenteet, välimerkit, yhdyssanat, alkukirjaimet yms.)

TYYPILLISIÄ ONGELMIA MIELIPIDEKIRJOITUKSESSA

• Mielipide ilmaistu liian jyrkästi
• Vastanäkemyksiä ei ole huomioitu
• Yksipuoliset perustelut
• Perusteluissa takerrutaan yksittäistapauksiin ja yleistetään liikaa
• Faktat virheellisiä
• Rakenne ja sisältö hajanainen, epälooginen

NÄIN TEET MIELIPIDEKIRJOITUKSEN

• Perehdy aiheeseesi ja tee siitä muistiinpanoja. Mieti myös mahdollisia vastanäkemyksiä.
• Juttele aiheestasi jonkun kanssa. Mitä muille tulee aiheesta mieleen?
• Vilkaise myös Ajatteleminen-osasto tästä wikistä. Myös sieltä saattaa löytyä apua aiheen hahmottamiseen.
• Suunnittele tekstisi rakenne: mistä aloitat, miten etenet?
• Muotoile mielipiteesi selkeään muotoon.
• Kerää mahdollisimman paljon perusteluja (ks. yllä Vakuuttavat perustelut)
• Ota huomioon myös vastanäkemykset.
• Kirjoita ensimmäinen versio. Pyydä kaveria lukemaan ja kommentoimaan. Nuku yön yli.
• Keksi otsikko
• Muokkaa lopullinen versio. Tarkista kieli.

LISÄMATERIAALIA JA TEHTÄVIÄ

Verryttelyä: mielipidejana

Keksitään mielipiteitä ja kirjoitetaan niitä paperilapuille. Muodostetaan mielipidejana, jonka toisessa päässä on vaihtoehto "olen samaa mieltä" ja toisessa "olen eri mieltä". Mielipiteitä luetaan ääneen ja jokainen oppilas ottaa kantaa asettumalla janalla siihen kohtaan, joka parhaiten vastaa omaa mielipidettä. Mielipiteitä perustellaan, ja janalla liikkumalla voi ilmaista, miten perustelut vaikuttavat omaan mielipiteeseen.

Napakkaa mielipiteenilmausta

Oppilaat valitsevat aiheen, jota he käsittelevät erilaisissa mielpideteksteissä. Ensimmäisenä tehtävänä on laatia aiheesta napakka ja selkeä tekstiviesti paikallislehden tekstiviestipalstalle.

Näkökulmien laajentamista: perustelupallo liikkeelle

Jokainen oppilas kirjoittaa tekstiviestinsä tyhjälle A4-arkille. Paperia kierrätetään ainakin kuudella oppilaalla, jotka kirjoittavat paperille oman mielpiteensä asiasta. Mielipiteet on myös perusteltava.

Ytimekkäästi verkkoon

Aiheesta laaditaan 2-3 kappaleen mittainen napakka aloituspuheenvuoro sopivalle internetin keskustelufoorumille. Tehtävässä voi hyödyntää perustelupallon ajatuksia.

Tehtävien lähde: Minna Sääskilahti. Varmoja mielpiteitä: 9.luokkalaisten argumentaatiotaidot. Esitys Äidinkielen opetuksen foorumissa 2.-3.8.2011

• Mielipidekirjoituksen voi toteuttaa myös vlogina!
• Verkkojulkaisu Miten peruskoululaiset kirjoittavat? (OPH)